maanantai 22. elokuuta 2016

Pikkuinen mökki

Ollapa vain pikkuinen mökki
kahdelle juuri sopiva
Löytymättömissä
Parivuode ja kahden hengen sohva

Sinä ja minä
ei muita

Tai jos kuitenkin
lapsille omat huoneet
koirat ja kissat sohvalle myös
Oikein viihtyisä vierashuone

Autotalli ja pyöräkatos
Venevalkama
Bussipysäkki ja rautatieasema
ihan tuossa nurkalla

Mukavaa meteliä
tulijoita ja menijöitä
Ystävän näköisiä ihmisiä
Hiukan vinoja hymyjä

Kunnes jonkun takinliepeessä tomua
kengänpohjassa tahmaa
Törkyä joka jää taloon asumaan
Tahrat jotka eivät lähde pesemällä

Kohta ei valo paista ikkunoista
eikä ilma vaihdu
Jostain huokuu kylmää
lapset niin kovin hiljaa vuoteissaan

Ilon sijalla pelko
Toiveikkuuden tilalla ahdistus
Vieraat ihmiset istumassa sohvissa
Tuntematon sängyllämme

Ja miten vaikea on löytää
rakkaan kättä kädestään

Kun maailma paiskaa seinää vasten
eikä anna hitustakaan armoa
Lyö hampaat suustasi
ja pakottaa maistamaan oman veresi

Tarraat lujasti lapsista kiinni
ja näet kiiluvat silmät ikkunan takana
Pelko on ainoa tunne
jota enää jaksat tuntea

Ja taistelet omiesi puolesta
kunnes sinusta on jäljellä vain ohut varjo

Ehkä loppujen lopuksi
kahdestaan käsi kädessä
ihan vierekkäin
ihan hiljaa

Syvällä mustan maan povessa
ja lopultakin hiljaisuus

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti