maanantai 22. elokuuta 2016

Aamu

Huoneen hämärässä
vuoteessa peiton alla
Se oli niin totta
Niin siinä

Aamukahvilta tuoksuvana
se toi tupaan
aamun kirpeää ilmaa
Hymyili hiukan itsekseen

Iltapäivällä poissa
Tiskipöydällä sen kahvimuki
josta poimin suudelman
suudelmin ruhjotuilla huulilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti