Sen minä uskoin
ettei kukaan rakasta minua kuten sinä
ettei kenenkään käsi ole yhtä vahva
sydän niin lähellä omaani
kallio ja ankkuri ja kotisatama
Uskoin ettei maailmassa olisi mitään
mikä mahtuisi meidän väliimme
lämpöisen selän ja vatsan väliin
mitä rakastaisit enemmän
että aina uudelleen valitsisit minut
Minä uskoin
että sinä jaksat rakastaa
ehdoitta ja ikuisesti
silloinkin kun minä horjun
pidät minusta kiinni etten putoa
Niin minä uskoin
Enkä ymmärrä miksi nyt itken yksin
maailmani pieninä palasina lattialla
Eikä mikään ollut totta
Eikä kukaan ota kiinni
kun putoan