Se kävelee ohi
ajatukset ja katse jossain kaukana
keittää laimeaa kahvia
Näytät hyvältä kulta
Se sanoo lehtensä takaa
Ja kävelee ohi
koskettamatta
katsomatta
Kahvi haalenee mukissa
joka päivä se on laimeampaa
ja silti siinä tuntuu kitkerä jälkimaku
Kulautan sen kurkkuuni ja irvistän
joka ainoa päivä
Kävelen sen ohi
koskettamatta
katsomatta
Ja minä rumenen
vanhenen
joka päivä
Kaupungilla tapaan vanhan tuttavan
Näytät tosi kauniilta
se sanoo ja hymyilee
Tarjoaa kahvit
istuu vastapäätä pöytään
ja laskee hetkeksi kätensä kädelleni
Kaunis?
Kahvi polttaa suuta
ja koko matkan alas asti
Maistuen samalla kermalta ja suklaalta
kardemummalta ja rommilta
Juon se hitaasti ja nuolaisen kupin reunaa
Nähdään!
Koko kotimatkan kuumottaa
Miten pienen pieni hipaisu
oli hetken koko maailma
kuinka makealta maistui vieraan sanat
laimessa erämaassa
Jälkihehkussa paistatteli kotiportti
ja sotkuinen pihamaa
Ja kotona tiesin
miten kahvi kuuluu keittää
Miten katsoa ja koskea niin
että ikävä henkäisee koko vartalon läpi
yhtenä kuumottavana liekkinä
päivä toisensa jälkeen
Ja minä olen vieläkin kaunis
Olen taas kaunis