Kun on niin luja ihmisen ikävä
että makaa nukkuvan vieressä
nostaa käden hiljaa uumalleen
silittelee toisen kädellä omaansa
Kuuntelee hengitystä
katsoo nukkuvan profiilia
Toivoo että se heräisi
toivoo ettei se heräisi
Ja ikävä on niin luja
että on mentävä pois
silmissä polttavat kyyneleet
putoilkoon tiskialtaaseen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti