maanantai 21. syyskuuta 2015

Suljettujen ovien talo

Suljettujen ovien talossa
viima vinkuu ikkunanpokissa
Suljettujen ovien talossa
kylmä kulkee lattianrajaa
talvi tunkee sisään
jalanjäljet jäätyvät eteiseen

Suljettujen ovien talossa
kevät haisee raadoille
kesien ja syksyjen mädättämille
jotka haudattiin 
liian matalaan hautaan
yön petojen löydettäviksi

Suljettujen ovien talossa
kesälläkin kylmää ja kosteaa 
paksua ilmaa
kuvottavaa kellarinhajua
salaisuus joka oven takana
vavisten löytämisen pelosta

Ahtaassa keittiössä väistetään 
Katseet karkaavat ulos ikkunasta
Kukaan ei uskalla hengittää
Kukaan ei uskalla puhua
Ei koskettaa 
sipaista ohimennen olkapäätä 

Jos avaisin ovet
ja päästäisin perkeleet irti
Ei kukaan kestäisi
Ei kukaan jaksaisi
Ei kukaan haluaisi
Ei edes yrittää

Ei kukaan voisi minua rakastaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti