lauantai 6. helmikuuta 2016

Surullisin tarinani













Näinä aikoina en uskalla katsoa ulos
Pelkään että päivässä on jotain
erityistä ja mieleenpainuvaa
Epätavallisen tuulista tai tyyntä
poikkeuksellisen kaunis auringonnousu

Ja minä tulen muistamaan sen
kun aloitan surullisimman tarinani

Sinä päivänä taivas oli hiljaa
Etkä sinä tullut enää kotiin
Tai että
sinä päivänä sain kuulla että
aamulla jo herätessäni tiesin että

Enkä katso ulos ollenkaan
Jos kaikki pysyisikin ennallaan
Kukaan ei lähde pois
ei sairastu vakavasti
ei kuole

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti