Kohtalaisen väsynyt

Olen kohtalaisen väsynyt

Oikeastaan olen niin väsynyt
etten osaa edes nukkua
valvon peläten heräämistä
peläten uutta aamua

Yön ystävänä yksinäisyys
joka musertaa alleen
saa tekemään epätoivoisia asioita
hukkaamaan itsensä

Yritän suorittaa
yritän jaksaa
olla kaikille kaikkea
jokaiselle jokin

Kun vauhti hiljenee 
pakottaa pysähtymään
pakottaa katsomaan itseään
näky on lohduton

Tällä tavallako
elämä minut lopulta hylkäsi
sylki pois suustaan
kaikkensa antaneena

Yön pimeydessä 
en ole kenellekään mitään
en kenellekään kukaan
turha, tyhjä, arvoton