Tiedäthän,
että varmaan
rakastan sua for ever.
Haluan olla sulle enemmän
kuin vaan se,
jonka luo tullaan yön pimeydessä.
Kyllä sä sen tiedätkin.
Eihän se niin mennyt.
Näinä päivinä
Näinä iltoina
Kuolen aina pikkuisen sisältäpäin,
kun näen sut.
En voi sua halata,
suudella ja koskettaa,
nukkua sun kainalossa,
huulet suudelmin ruhjottuna.
Haluan olla sun kanssa
edes sen yhden yön kerrallaan,
hengittää sun ihoa
tankata sun lämpöä ja läheisyyttä
niiden loputtomien
yksinäisten öiden varalle.
Neljä kertaa kielsin
Viidettä kertaa en pystynyt.
Viides veti mut taas kerran
myrskyn silmään
pyörteeseen.
Olet pelastusrengas,
johon haluan tarttua
ja josta haluan päästää irti.
Rakastan sua varmaan
elämäni loppuun asti.
Leutoja tuulia Merimies.
Pysy kaukana karikoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti