tiistai 28. toukokuuta 2024

Myrsky

Pitkään oli ollut tyyntä

laimeat aallot hyväilleet nilkkoja

ohutta yläpilveä 

vaisua väreilyä veden pinnassa


Ja sitten odottamatta 

taivas alkaa puskea harmaita

mustia violetteja värejä 

Revetäkseen myrskyämään


Sataa kaatamalla

Tuuli nostaa vaahtopäät

ja aallot iskee rantakareihin

Pimeydessä majakan valo

leikkaa reikiä yöhön 


Ja yhtäkkiä laiva on täällä

merimies on täällä

Suolavesi pisaroi tukassa

kaukaisen maan tuoksut 

ja etelän yöt ihollaan

Se levittää kätensä 

"Tuu tänne babe" 


Myrsky raatelee sydämeni säleiksi 

tuhoaa kaikki päätökset

kaiken tahdonvoiman

ja mä syöksyn sen syliin

Merimies rakastaa mut ehjäksi

repii kappaleiksi

ja panee taas palaset yhteen

Hengitän sen hengitystä

Nuolen suolan sen iholta

Ja rakastan sitä niin että pakahdun


Meri tyyntyy

rantaan ajelehtii pulloposti

unohdettu lupaus

Ja aamu vie sen pois 


Aamusta seuraavaan iltaan

uikutan kuin koditon koira

Kaipaan sen leveää selkää

karheaa poskea

Käperryn ihan sängyn reunaan

jätän sille tilaa

Ja unessa kuulen sen äänen

"Babe, tules tänne" 

halaan tyynyä

herään tuhat kertaa

ja vihaan tyyntä merta


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti